X

Download Tukimateriaalia ADHD-Aspergren PowerPoint Presentation


Login   OR  Register
X

Share page



  Preview

               
Home / Health & Wellness / Health & Wellness Presentations / Tukimateriaalia ADHD-Aspergren PowerPoint Presentation

Tukimateriaalia ADHD-Aspergren PowerPoint Presentation

onlinesearch By : onlinesearch

On : Mar 14, 2014

In : Health & Wellness

Embed :
1479
views

0
downloads
Login / Signup - with account for


  • → Make favorite
  • → Flag as inappropriate
  • → Download Presentation
  • → Share Presentation
  • Slide 1 - AD/HD, Asperger? Miten tukea nuorta, jolla on keskittymisen, tarkkaavuuden, toiminnaohjauksen ja käyttäytymisen ongelmia? 21.2.2011 Seija Eskola Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
  • Slide 2 - Tavoitteet   lisätä tietoa AD/HD-, ADD- sekä Asperger -diagnooseista ja niihin liittyvistä muista neuropsykiatrisista vaikeuksista lisätä tietoa sekä niiden ilmenemisestä arjessa antaa kokonaiskuva hoito- ja tukikeinoista auttaa löytämään keinoja tukea nuorta, jolla on ao vaikeuksia.   .
  • Slide 3 - Koulutuksen ohjelma  klo 12.00-14.00 Tervetuloa, orientaatio iltapäivään AD/HD-, ADD-, Asperger – taustaa, ilmenemismuotoja ja liitännäisoireita klo 14.00-14.30 Tauko   klo 14.30-16.00 Hoito- ja tukimuodot Keinoja nuoren ohjaus- ja opetustilanteisiin Päivän päätös
  • Slide 4 - levoton tehtävät ei valmistu ei keskity toistuvia rituaaleja muutokset hankalia häiritsee hosuu ei pääse alkuun nykiviä liikkeitä pikkutarkka puhe eleet, ilmeet poikkeavia vaikeuksia toimia toisten kanssa, ryhmätyöskentely hankalaa aistipoikkeavuuksia kiinnostunut epätavallisista asioista tavarat sekaisin
  • Slide 5 - Suomen Lastenhoitoyhdistys/ ADHD-keskus Neuropsykiatriaa - neurologinen syy/selitys/dg oireille, mutta vaikeudet näkyvät käyttäytymisessä siten, että voidaan samanaikaisesti puhua psykiatrisista vaikeuksista Murrosikä vai ADHD vai unihäiriö vai psykiatrisia ongelmia vai kaikki ?! Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus
  • Slide 6 - Neuropsykiatriset vaikeudet Neurologinen ja psykiatrinen sairaus saattavat esiintyä samanaikaisesti ja niillä saattaa olla yhteinen etiologia tai toinen saattaa olla toisen riski- tai laukaiseva tekijä Erilaiset aivovauriot ja neurologiset ongelmat lisäävät psykiatristen häiriöiden esiintymisen todennäköisyyttä Keskushermoston sairaudet aiheuttavat usein suoraan kognitiivisia ja emotionaalisia häiriöitä sekä toissijaisia sopeutumisongelmia toiminnallisen vajausten ja vammojen pohjalta Aivovamma  kognitiiviset puutteet  heikentävät lapsen kykyä selviytyä stressitilanteista  psykiatriset oireet lisääntyvät
  • Slide 7 - Yleisyys vähintään 3% lapsista saa neurobiologisen diagnoosin ennen kouluikää, 3-5% huomataan ja diagnosoidaan ensimmäisten kouluvuosien aikana ADHD jää vielä usein diagnosoimatta, diagnoosi mahdollisesti vasta nuorena tai aikuisena Asperger –diagnoosi usein koulun alussa aikuisten diagnosointi yleistynyt, mutta haastavaa (historia tiedettävä) Milloin diagnoosi on tarpeen?
  • Slide 8 - Neuropsykiatriset vaikeudet -syitä usein perinnöllisiä (ADHD 60-80%) hermosolujen välittäjäaineiden (dopamiini ja serotoniini) toiminnassa ongelmia tai aivojen toiminnallisia poikkeavuuksia ympäristö vaikuttaa tuen tarpeeseen: miten ympäristö (vanhemmat, koulu, muut tahot) on kyennyt vastaamaan lapsen/nuoren tarpeisiin, hoidon ja kuntoutuksen saatavuus
  • Slide 9 - ADHD-KESKUS/ S. Serenius-Sirve 9 Diagnoosina ADHD Kliininen diagnoosi, F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö Ydinoireet: tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus, impulsiivisuus
  • Slide 10 - AD/HD = tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö Eri tyyppistä: tarkkaavaisuushäiriö (ADD) ylivilkkautta ja impulsiivisuutta sekä tarkkaavaisuushäiriö että ylivilkkautta ja impulsiivisuutta 3-7 % lapsista 2 – 4 % aikuisista, miehillä yleisempää ( 3 : 1) jos lapsuudessa on ollut ADHD-oireita, n. 75 % :lla myös nuoruudessa ja aikuisuudessa (lieviä tai vaikeita)
  • Slide 11 - AD/HD oireita mm Tarkkaamattomuus: huolimattomuusvirheet, ei jaksa keskittyä, ei kuuntele, ei suoriudu, vaikeus järjestää työt, välttelee tehtäviä, hukkaa tavaroita, häiriintyy ärsykkeistä, unohtaa asioita Ylivilkkaus, yliaktiivisuus: levotonta liikehdintää, poistuu paikalta, ei tee rauhallisesti, aina menossa, puhuu liikaa Impulsiivisuus: vastaa kesken kysymyksen, vaikeus odottaa vuoroaan, keskeyttää/ tunkeutuu
  • Slide 12 - ADHD Diagnoosi (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) Vähintään 6 tarkkaamattomuuden oireista Vähintään 6 ylivilkkauden ja impulsiivisuuden oireista Oireita ollut ennen 7 ikävuotta Oireet jatkuneet vähintään 6 kk Esiintyy vähintään kahdessa eri ympäristössä
  • Slide 13 - ADD = Attention Deficit Disorder Piirteet: keskittymisvaikeudet aloitekyvyttömyys tehtävän loppuun saattaminen vaikeaa tavaroiden kadottaminen myöhästely unohtelu ei tunneta riittävästi valtaosa ilman diagnoosia enemmän tyttöjä piirteet voivat olla eri vaikeusasteisia henkilöä voidaan luulla laiskaksi vaikuttaa itsetuntoon
  • Slide 14 - AD/HD DIAGNOOSI Diagnoosi perustuu historian (lapsuudesta aikuisuuteen) huolelliseen selvittelyyn (nuori, omaiset, opettaja, dokumentit) konkreettisin esimerkein Oireiden vaikeusasteen arviointi; vaikutus toimintakykyyn Muiden mahdollisten häiriöiden kartoittaminen: esim. oppimisvaikeudet, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, persoonallisuushäiriöt, päihdeongelmat Joskus vaikea saada jälkikäteen luotettavaa kuvaa lapsuuden oireilusta Tautiluokitukset (DSM-IV (APA), ICD-10 (WHO)) Strukturoidut haastattelulomakkeet (Kuusela 2009)
  • Slide 15 - Keskittymis- ja tarkkaavaisuuspulmien taustalla voi olla myös mm. Yleensä eri tekijöiden yhteisvaikutusta! Keskittymisen ja tarkkaavuuden pulmien taustatekijöitä
  • Slide 16 - ADHD-KESKUS/ S. Serenius-Sirve 16 Neurobiologiset tekijät Välittäjäainejärjestelmä, verenkierto Otsalohkon, tyvitumakkeiden ja pikkuaivojen alue Geneettiset tekijät Usean eri geenin välittämä perinnöllinen alttius Muut tekijät Keskosuus, ongelmat synnytyksessä Äidin raskauden aikainen tupakointi ja alkoholinkäyttö Oireet psykososiaalisten tekijöiden muovaamia ADHD:n etiologiaa
  • Slide 17 - AD/HD– neurologinen tausta viestintä aivojen hermosolujen välillä ei toimi tehokkaasti: välittäjäaineita vähän (dopamiini, noradrenaliini, serotoniini) vähemmän aktivaatiota tai pienempi toiminnallinen alue tietyillä aivoalueilla: mm. etuotsalohko, limbinen järjestelmä, pikkuaivot Aivojen aktivaatiotaso matalampi!
  • Slide 18 - Suomen Lastenhoitoyhdistys/ ADHD-keskus 3 x T Tarkkaavuus Toiminnanohjaus Työmuisti
  • Slide 19 - Tarkkaavuus Kykyä itse ohjata havaitsemistaan tilanteen tai tehtävän kannalta olennaisiin ympäristön piirteisiin ja kykyä valita soveltuvat toimintatavat
  • Slide 20 - Arki ja tarkkaavuuden säätely 18.3.2014
  • Slide 21 - Tarkkaavuuden osatoiminnot KOHDISTAMINEN JA VALIKOIVUUS YLLÄPITÄMINEN: kyky pysyä tehtävässä riittävän kauan; pitkäjännitteisyys JAKAMINEN: kyky tehdä useampaa asiaa/ huomioida useita asioita samanaikaisesti IMPULSSIEN KONTROLLOINTI: kyky ehkäistä ensisijaisia reaktiopyrkimyksiä KOHTEEN JA TOIMINNAN JOUSTAVA VAIHTAMINEN: kyky tilanteen mukaan vaihtaa suoritustapaa ja löytää vaihtoehtoja PONNISTELU: kyky ponnistella tehtävän vaikeutuessa 18.3.2014
  • Slide 22 - Suomen Lastenhoitoyhdistys/ ADHD-keskus 22 Toiminnanohjaus Kykyä työskennellä mielekkäällä tavalla tehtävä- tai oppimistilanteissa ja kykyä käyttäytyä tilanteiden vaatimusten mukaisesti
  • Slide 23 - Toiminnanohjauksen osavaiheet TOIMINNAN SUUNNITTELU: kyky suunnitella etukäteen toimintaansa ALOITTAMINEN JA SUJUVA ETENEMINEN: kyky itsenäisesti aloittaa ja edetä suunnitelman mukaisesti TOIMINNAN ARVIOIMINEN: kyky arvioida omaa toimintaansa, suunnitelmaansa ja lopputulokseen vaikuttaneita tekijöitä
  • Slide 24 - Suomen Lastenhoitoyhdistys/ ADHD-keskus Työmuisti Lyhytkestoinen muistijärjestelmä, jolla rajallinen kapasiteetti ja kesto Säilyttää tietoa mielessä aktiivisena tehtävän ajan ja yhdistelee tietoa pitkäkestoiseen muistiin
  • Slide 25 - ADHD-KESKUS/ S. Serenius-Sirve 25 Sensoriset muistit Työmuisti Säilömuisti Kertaaminen tmv. ”tallennus” Palauttaminen Tarkkaavaisuus (Atkinson & Shiffrin, 1968) Sirennius-Sirve 2010
  • Slide 26 - Työmuisti Lyhytkestoinen muistijärjestelmä, jolla rajallinen kapasiteetti ja kesto Säilyttää tietoa mielessä aktiivisena tehtävän ajan ja yhdistelee tietoa pitkäkestoiseen muistiin Aivojen etuotsalohko On välttämätön työmuistin toiminnalle Toiminta madaltunut -> asioita unohtuu tai ne eivät ole alunperinkään jääneet muistiin; käyttäytymistä ohjaavat ulkoiset ärsykkeet sisäistettyjen sääntöjen ja kokemusten sijaan Ylläpitää tarkkaavuutta, joka on oppimisen edellytys Toiminta madaltunut -> tarkkaavuus kestää hetken, mutta oppimisen kannalta liian vähän aikaa 18.3.2014
  • Slide 27 - ADHD:n liitännäisoireet oireet voivat vaihdella eri ikäkausina Neurologiset ja oppimiseen liittyvät vaikeudet puheen ja kielen kehityksen häiriöt lukivaikeudet, matematiikan erityisvaikeudet motoriikan ongelmat, muistiongelmat, hahmotushäiriöt, huono koulumenestys Psyykkiset ja psykososiaaliset vaikeudet: masentuneisuus ja mielialahäiriöt, ahdistuneisuus, pelot, käytöshäiriöt, pakko-oireiset häiriöt, alkoholiongelma, sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat, päihdeongelmat (80 %, jos hoitamaton) - riski syrjäytyä Muut neuropsykiatriset ongelmat: Tic, Asperger, Tourette
  • Slide 28 - Pulmallisin tilanne nuoren ja koulun kannalta 18.3.2014
  • Slide 29 - Vaikeudet ilmenevät eri alueilla Yleiset työskentelytaidot Aktiivisuuden taso; yli-/alivilkkaus Vuorovaikutus- suhteet Tunteet Motivaatio Akateemiset taidot Taustalla Tarkkaavuuden ja aktiivisuuden säätelyn häiriö Oman toiminnan ohjauksen vaikeudet Itsesäätelyn ja impulssikontrollin heikkoudet Oppimisen erityisvaikeudet Puutteellisesti kehittyneet kognitiiviset toiminnot Varhaisen vuorovaikutuksen ja tunne-elämän säätelyn häiriöt 18.3.2014
  • Slide 30 - AD/HD:n oireita nuorella Keskittymisvaikeudet ja –tarkkaamattomuus Häiritsevä käytös ryhmätilanteissa Vaikeudet pysyä paikoillaan Vaikeus noudattaa ohjeita Epäkäytännöllisyys Huolimattomuus, hajamielisyys Tehtävien unohtaminen ja palauttamatta jättäminen Matala turhautumiskynnys ja siitä johtuvat kiukunpuuskat Impulsiivisuus, johon voi liittyä äkillisiä suuttumisia Tapaturma-alttius Kirjoittamisen hitaus ja virheellisyydet yleisiä Tehtävien aloittamisen, suunnittelun ja valmiiksi saattamisen vaikeus Puutteellinen ajantaju ja siitä johtuva myöhästely Sosiaalisten viestien tulkitsemisen vaikeus Hoitamaton ADHD Päihdeongelmat Masennus ja/tai ahdistuneisuus Heikko itsetunto Konflikti ympäristön kanssa Oppimisen ongelmat ADHD-liitto
  • Slide 31 - ADHD vaikutus kehitykseen – negatiivinen kierre Esikoulu Nuori Aikuinen Kouluikä Ammatillinen koulutus Käyttäytymisen häiriö Käyttäytymisen häiriö Oppimisvaikeudet Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet Itsetunto-ongelmat Oppimisvaikeudet Sosiaalisen kanssakäymisenvaikeudet Itsetunto-ongelmat OnnettomuudetTupakointi Koulutuksen keskeytyminen Yhteiskunnalliset ongelmat Itsetunto-ongelmat “Aineiden” väärinkäyttö Onnettomuudet Yhteiskunnallinen epäonnistuminen Itsetunto-ongelmat Ihmissuhdeongelmat Onnettomuudet “Aineiden” väärinkäyttö
  • Slide 32 - ADHD-NUOREN POSITIIVISET PIIRTEETAD/HD-nuori on usein sanavalmis riskinottaja spontaani utelias ulospäin suuntautunut suorasukainen sitkeä rohkea idearikas väsymätön tiedonhaluinen keskusteleva avoin toiminnallinen ja tekevä – työssäoppiminen vahvuus usein jännittävä seurallinen auttavainen kekseliäs myötätuntoinen innostuva ennakkoluuloton lämminsydäminen innovatiivinen avulias nopea tutkiva empaattinen (Michelsson, Saresma, Valkama &Virtanen 2001).
  • Slide 33 - AUTISMIN OIREYHTYMÄ/ AUTISMIN KIRJO neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö ilmenee yksilöllisinä käyttäytymispiirteinä - autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden joukko on hyvin heterogeeninen autistisilla henkilöillä aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja tavallisesta huomattavasti poikkeavaa. vaihtelee yksilöllisesti vaikeasta lieviin käyttäytymispiirteisiin
  • Slide 34 - AUTISMIN TYYPILLISIMPIÄ TUNNUSMERKKEJÄ 1/2 Ongelmat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa - puuttuva ja poikkeava sosiaalinen käyttäytyminen - katsekontakti puuttuu tai on liian tunkeileva - eleitä, ilmeitä eikä ruumiinkieltä osata käyttää eikä tulkita - toisten tunteita ei osata tulkita eikä omia tunteita ymmärretä - autistinen henkilö ei osaa kuvitella mitä muut ajattelevat Puuttuva tai poikkeava kommunikaatio/viestintä - puhe puuttuu tai on poikkeavaa, opittuja fraaseja tai siansaksaa - vaikeus ottaa mallia toisten käyttäytymisestä - puheen ymmärtäminen tilannesidonnaista, avainsanat ymmärretään - mielikuvitus puuttuu
  • Slide 35 - AUTISMIN TYYPILLISIMPIÄ TUNNUSMERKKEJÄ 2/2 Rajoittunut ja toistuva käyttäytyminen - tottumukset ja rituaalit - halu pitää ympäristö samanlaisena ja muuttumattomana - kehon ja raajojen toistuvat liikkeet, heijaaminen- esineiden epätarkoituksen mukainen käyttö - kiinnostuminen osista kokonaisuuden sijaan Aistiärsykepulmat - yli- tai aliherkkyyttä äänille, valoille, kosketukselle, kivuille, kylmälle, kuumalle, hajuille, mauille ja muille aistimuksille. Nukahtamis- ja unihäiriöt ovat tavallisia Motoriikan vaikeudet ovat tavallisimpia AS-henkilöillä - kömpelyys, - ongelmia käden ja silmän yhteistyössä - tasapaino-ongelmia (mm. pyörälläajo, luisteleminen)
  • Slide 36 - Autismin kirjoon kuuluvat Autistinen oireyhtymä Aspergerin oireyhtymä Rettin oireyhtymä (harvinainen) Disintegratiivinen kehityshäiriö  Laaja-alainen kehityshäiriö vaikeudet vaihtelevat suuresti yksilöittäin lievistä vaikeisiin autismin kirjoon kuuluvia on Suomessa noin 50 000, joista autistisia henkilöitä on noin 10 000.
  • Slide 37 - ASPERGERIN OIREYHTYMÄ neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä. aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja eriasteisesti poikkeavaa. kyse tietyistä piirteistä koostuvasta käyttäytymiskuvasta, joka on monimuotoinen ja omaleimainen. ymmärtävät asioiden merkityksiä eri lailla mieltävät ympäristöään eri lailla
  • Slide 38 - Aspergerin oireyhtymä - Tyypilliset piirteet poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus vaikeus asettua toisen ihmisen asemaan pikkutarkka ja muodollinen puhe epätavalliset kiinnostuksen kohteet ja niihin paneutuminen riippuvuus rutiineista ja rituaaleista motorinen kömpelyys poikkeavat reaktiot aistiärsykkeiisin
  • Slide 39 - Ilmenee käyttäytymisessä Puutteet vastavuoroisessa sosiaalisessa käyttäytymisessä; outous, eristäytyneisyys tai kontakti sopimattomalla tavalla, ilmeiden tai eleiden käyttö Uppoutuminen ja juuttuminen epätavallisella intensiteetillä erityismielenkiinnon kohteisiin Kirjakielimäinen ja muodollinen puhetapa Rutiinit ja rituaalit tärkeitä Siirtymätilanteet ja ennakoimattomat muutokset voivat olla hankalia Omien ja toisten tunteiden tunnistamisen vaikeudet Motorinen kömpelyys, poikkeava kehonkieli Itsepintainen kiinnostus yksityiskohtiin Aistiyli- tai aliherkkyys: äänet, kirkkaat valot Kasvosokeus Valintatilanteiden vaikeus Opittujen asioiden soveltaminen käytäntöön vaikeaa Univaikeudet Ruokaerikoisuudet Raivokohtaukset
  • Slide 40 - Aspergerin oireyhtymän diagnosointi F84.5 Poikkeavuuksia keskinäisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestinnässä Esiintyy kaiken kattava syventyminen yhteen tai useampaan mielenkiinnon kohteeseen (yleisin tapaus) tai pakonomainen tarve noudattaa epätarkoituksenmukaisia päivittäisiä tottumuksia ja rituaaleja Kielellisessä tai kognitiivisessa kehityksessä ei ole merkittävää yleistä viivästyneisyyttä. Motorinen kömpelyys on yleistä, mutta ei ole diagnoosin edellytys. Yksittäiset erityistaidot ovat yleisiä, mutta eivät ole diagnoosin edellytys. Poikkeavaa käyttäytymistä ei voida pitää seurauksena muista psyykkisistä tai kehityksellisistä häiriöistä Seulontalista: http://www.autismiliitto.fi/files/774/ASSQ_lomake_27_4_2009.pdf
  • Slide 41 - Yleisyys Ei tarkkaa tietoa, väestöotoksiin perustuvat tutkimukset puuttuvat Lapsilla 4-7/1000 Poikia ainakin nelinkertaisesti (4-6:1) Tyttöjen oireet lievempiä, alidiagnostiikka? Syytä ei tarkasti tunneta Periytyvyyden merkittävä osuus (AS tai autismia suvussa) Raskauteen ja synnytykseen liittyvät tekijät mahdollisia
  • Slide 42 - Autistisena käyttäytymisenä ilmenevät oireet: Omissa oloissa oleminen, aggressiiviselta vaikuttava sosiaalinen kontakti, sosiaalisten taitojen puute, toistelu, ääntely, ilmeettömyys, konreettinen ymmärtäminen, omaehtoisuus, stereotypiat, järjestämispakko, rituaalit, räpyttely, apaattisuus, ylivilkkaus
  • Slide 43 - ASPERGER-NUORI 1/5 (Aavikko 2006) Koherenssin ongelmat: vaikeus erottaa olennaiset asiat tai hahmottaa asiakokonaisuuksia uusi tieto ei yhdisty aikaisemmin opittuun ja muistiin palautuu yksityiskohtaista tietoa, mutta niistä ei hahmotu yleiskuvaa, vaikeus liittää opiskeltava asia laajempaan kontekstiin valintojen tekeminen ja vaihtoehtojen arviointi on hankalaa käsitteet ymmärretään konkreettisina, monimerkityksiset sanat ovat hankalia aistipoikkeavuudet voivat vahvistaa muista poikkeavaa tapaa hahmottaa maailma taitojen heikko yleistyminen: koulussa opittua taitoa tai tietoa ei osata hyödyntää toisessa ympäristössä
  • Slide 44 - ASPERGER-NUORI 2/5 (Aavikko 2006) Mielen teoriaan liittyviä hankaluuksia ovat vaikeus ymmärtää sosiaalisia normeja, kommunikoida luontevasti ja toimia ryhmän jäsenenä. vaikeus arvioida, mitä toisten voidaan olettaa tietävän vaikuttavat usein omaehtoisilta, toiminnan lähtökohtana on usein minä itse. voi olla vaikea kuvitella ryhmää kokonaisuutena, jolla olisi ominaisuuksia tai tavoitteita nimenomaan ryhmänä.
  • Slide 45 - ASPERGER-NUORI 3/5 Toiminnan ohjauksen ongelmat juuttuminen toiminnan aloittamisen tai ylläpitämisen hankaluus sekä vaikeus päättää, milloin jokin on valmis muutokset ja siirtymiset voivat aiheuttaa ahdistusta järjestelmällisyyden tai pitkäjänteisyyden puute sekä valintatilanteiden ja ennakoinnin vaikeus
  • Slide 46 - ASPERGER-NUORI 4/5 Kommunikaatiokuilu molemminpuolinen vaikeus ymmärtää toisen viestiä sekä sanallista että muuta käyttäytymistä ulkopuolelle jääminen ja passiivisuus sosiaalisten taitojen kehittymättömyys on vaikea ongelma - vuorovaikutusta pitäisi harjoitella käytännössä, mutta miten päästä tilanteisiin mukaan? Sosiaalisten koodien väärä tulkinta ja empatiakyvyn puuttuminen AS-henkilö vaikuttaa erikoiselta, kömpelöltä tai kylmäkiskoiselta ihmiseltä
  • Slide 47 - ASPERGER-NUORI 5/5 Epätasainen kykyprofiili erilaisissa toiminnoissa ja jokaisessa oppiaineessa – tai jopa opetettavassa asiakokonaisuudessa Erikoiset käyttäytymistavat tai ”oireet” voivat olla reaktio ahdistukseen esimerkiksi sulkeutuminen itseensä, rutiinien korostunut merkitys tai muu haastava käyttäytyminen
  • Slide 48 - Tuen tarve AS-henkilöiden vahvuudet ja ongelmat sekä tuen tarve ovat yksilöllisiä ja tuen luonne vaihtelee henkilön mukaan ja muuttuu iän myötä. osa tarvitsee tukea vuorokauden ympäri, toiset selviytyvät pienellä tuella epätasainen kykyprofiili, joten selviytyminen vaihtelee vähäisistä taidoista huippuosaamiseen kaikki eivät välttämättä tarvitse kuntoutusta, mutta useimmille se on selviytymisen kannalta tärkeää älyllisen kapasiteetin ja selviytymistaitojen välillä voi olla suuri ero diagnoosi ei ole leima, vaan siitä saatu tieto henkilön kyvyistä on pohja kuntoutukselle
  • Slide 49 - TOURETTEN OIREYHTYMÄ perinnöllinen (joskus myös ei perinnölliseltä pohjalta, esim. pienen aivovaurion seurauksena), neurologinen oireyhtymä ominaista toistuvat ja tahdosta riippumattomat liikkeet (tics) sekä hallitsemattomat vokaaliset äännähdykset alkaa lähes aina lapsuudessa tai nuoruudessa tavallisesti pahenee nuoruusiässä ja jatkuu usein aikuisiällä motoriset nykimisoireet kehittyvät ennen äänellisiä äänioireet ovat usein monimuotoisia räjähdysmäisiä toistuvia ääntelyitä, rykimisiä ja murahduksia, joihin saattaa liittyä säädyttömiä sanoja tai lauseita pakkoliikkeisiin voi kuulua mm. silmien räpsytystä, toistuvaa kurkun puhdistusta (äännähtely), nuuskimista, käsivarren liikuttelua, potkuliikkeitä, olkapäiden nykimistä tai hyppelyä
  • Slide 50 - ADHD KUNTOUTUS- JA HOITOMUODOT
  • Slide 51 - ADHD - HOITO- JA KUNTOUTUSMUOTOJA Ohjaus ja tuki Lääkitys ADHD-ohjaus, Coaching Perheen tukeminen Moniammatillinen yhteistyö Opetusjärjestelyt ja –menetelmät Ammatinvalinnanohjaus Psykologin tuki Kuraattorin tuki Neuropsykiatrinen kuntoutus Puheterapia Toimintaterapia Kuntoutusohjaus Sopeutumisvalmennus Vertaistuki Tukihenkilö 18.3.2014
  • Slide 52 - LÄÄKITYS ADHD: Tavoite: tarkkaavuuden ylläpitämisen lisääntyminen, ylivilkkauden väheneminen, välillinen hyöty esim. koulusuoritukset paranevat aloitetaan kouluiässä Lyhyt-, keskipitkä- ja pitkävaikutteisia valmisteita: Yleisimmät: metyylifenidaatti-Ritalin®, Equasym®Concerta®, atomoxetiini-Strattera® (myös muita lääkkeitä käytetään) yleisimmät sivuvaikutukset: ruokahalun väheneminen ja painon lasku, vatsakipu, päänsärky, univaikeudet Asperger: - ei täsmälääkitystä - liitännäisoireiden hoitoon, väliaikaisesti esim. masennus, levottomuus, aggressiivisuus, unihäiriöt
  • Slide 53 - ADHD-NUOREN OHJAAMISESTA JA OPETTAMISESTA
  • Slide 54 - TARKKAAVUUDEN JA TOIMINNAN OHJAUKSEN VAIKEUKSIEN KARTOITTAMISESTA Nuori itse päähenkilö! Keinoja: Havainnointi Keskustelu Kartoituslomakkeet Yhteistyö opettajien kesken Yhteístyö kodin kanssa Aikaisemmat tutkimukset ja hojksit Ongelmien lisäksi tärkeätä ellei tärkeämpääkin kartoittaa vahvuudet: eli miten nuori oppii ja selviytyy
  • Slide 55 - TILANTEEN KARTOITTAMINEN Nuoren kokemus tilanteesta Tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta tukevat ja haittaavat tekijät Mikä auttaa keskittymään ja työskentelemään? Mitkä asiat lisäävät tarkkaavuutta ja kykyä ohjata omaa toimintaa? Mikä haittaa keskittymistä ja työskentelyä? Mitä nuori itse voi tehdä? Millaista tukea hän siihen tarvitsee? Mitä opettajat/ valmentajat ja ohjaajat voivat tehdä? Pelisäännöistä sopiminen
  • Slide 56 - MITÄ SELVITETÄÄN 1/3 Oppiminen ja työskentely Oppiminen ja työskentely: Tarkkaavuus Toiminnanohjaus Oppimisvaikeudet Oppimisen vahvuudet ja oppimistyyli Käyttäytyminen: sääntöjen/ rajojen noudattaminen/muistaminen, levottomuus, sosiaaliset tilanteet esim. luokkaopetustilanteissa, ryhmätöissä Tunteiden säätely ja hallinta sekä vaikutus käyttäytymiseen Käsitys itsestä oppijana (itsetunto oppijana)
  • Slide 57 - MITÄ SELVITETÄÄN 2/3Eri tekijöiden vaikutus Vireystila Tunnetila Motivaatio Itsetunnon vaikutus Tehtävässä tarvittavien tietojen ja taitojen hallinta Oppimisympäristöön liittyvät tekijät: luokkahuone, työpaikka Opetus- ja ohjausmenetelmät sekä palaute- ja arviointimenettelyt Itsenäisen työskentelyn valmiudet Työssäoppimisen onnistumiseen vaikuttavat tekijät
  • Slide 58 - MITÄ SELVITETÄÄN 3/3Arkielämä Arkielämän sujuminen (heijastuu työhön ja opiskeluun) Vapaa-aika Sosiaaliset suhteet Stressitekijät Arkielämän hallinta esim. rahankäyttö, ajanhallinta, päihteet Tulevaisuuden suunnitelmat
  • Slide 59 - VARHAINEN PUUTTUMINEN - HUOLI PUHEEKSI Miksi? näkökulma Ongelmat kasaantuvat – epäonnistumisen kokemus kasvaa – syrjään jättäytyminen, syrjäytyminen Opettajan / henkilökunnan näkökulma Huolta aiheuttavat asiat! Myöhästymiset, poissaolot, vetäytyminen, häiriköinti, välinpitämättömyys, muistiinpanot, syömättömyys, väärät asiat – väärässä paikassa, kielenkäyttö, sääntöjen rikkominen, vaatetus, alakulttuuriset ilmiöt, poissaolevuus, opintojen etenemättömyys, ymv.
  • Slide 60 - MITEN OPETTAA JA OHJATA?
  • Slide 61 - Opetus ja ohjaus mahdollisimman monelle soveltuvaksi – Joillekin välttämättömiä, joillekin hyväksi ja ei kenellekään haitaksi 18.3.2014
  • Slide 62 - Suomen Lastenhoitoyhdistys/ ADHD-keskus 62 Ennaltaehkäisy Myönteisen käyttäytymisen vahvistaminen = käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisyä Silve Sirenius-Sirve
  • Slide 63 - ADHD-KESKUS/ S. Serenius-Sirve 63 Kyvyt vaatimukset Jatkuva ristiriita kykyjen ja vaatimusten välillä Koulu-uupumus Nuoren elämänhallinta vaikeutuu Oireina voi olla oppimisen ongelmat, pinnaus, häiriökäyttäytyminen, päihteiden käyttö, syrjäytyminen Sopiva tavoitetaso
  • Slide 64 - KEINOJA RYHMÄTILANTEISIIN, ENNALTAEHKÄISEVÄ TUKI 1/2 Ryhmäytymisen ja luokkahengen tukeminen Selkeä ohjaus, tilanteiden jäsentäminen ja selkeät ohjeet sekä ymmärtämisen varmistaminen Toiminnan ohjauksen tukeminen: sopivankokoiset, vaihtelevat tehtävät, suunnittelun, työskentelyn ja itsearvioinnin tuki Selkeät pelisäännöt ryhmässä (miten saa toimia): nuori tietää, mitä häneltä odotetaan, etukäteen sovittu myös seuraamukset Sopiva tavoitetaso – onnistumisen mahdollisuuksia Monipuoliset opetusmenetelmät Luokkatilan tai muun fyysisen oppimisympäristön muokkaus
  • Slide 65 - KEINOJA RYHMÄTILANTEISIIN, ENNALTAEHKÄISEVÄ TUKI 2/2 Myönteisen käyttäytymisen välitön vahvistaminen - palkitse onnistumista! Selkeät ja lyhyet ohjeet kieltojen sijaan (tietää, miten toivotaan käyttäytyvän) Malli rauhallisesta käyttäytymisestä Tunnetilan huomiointi Motivaation tuki (miksi tätä opiskellaan.., mielenkiinnonkohteiden hyödyntäminen) Sosiaalisten taitojen harjoittelu Vireystilan huomiointi esim. tauotus, lukujärjestys, opetusmenetelmät, luvallinen liikkuminen Tuki itsenäisten tehtävien ja ryhmätöiden tekemiseen Kannustus ja positiivinen palaute Ryhmää opettavien opettajien yhteistyö ja yhteiset pelisäännöt
  • Slide 66 - OPPIMISTILANTEIDEN JÄSENTÄMINENSTRUKTUURI JA SELKEYS Tarvitaan selkeät raamit; mitä, missä ja milloin tapahtuu ja mihin pitää osallistua lukujärjestys ja sen läpikäynti säännöllisesti: mitä tapahtuu, milloin, missä kalenterin käytön opiskelua muutokset kerrotaan hyvissä ajoin ja kirjataan kalenteriin opiskelupapereiden järjestelyssä tukeminen tunnin alussa selosta ensin asian kokonaisuus ja merkitys opiskelun ja opiskelijan näkökulmasta tue motivaatiota käytä monikanavaisia menetelmiä anna palautetta onnistumisesta
  • Slide 67 - Toiminnanohjauksen tukeminen Rytmitä työskentelyä; lyhyet osatehtävät tuovat tunteen tehtävien hallittavuudesta Anna palkkio myös osatehtävien loppuunsaattamisesta Varmista tehtävätyyppien riittävä vaihtelevuus Tue ajankäytön hallintaa merkein tai kellon avulla (kuinka paljon kaikkiaan on aikaa tietyn tehtävän ja sen osioiden suorittamiseen) Salli pieni vireyttä tukeva taukoliikunta tarvittaessa Tehtävän päättäminen Tue itsearviointia: miten meni? teinkö suunnitelman mukaan? Palaute kannustavasti ja rehellisesti: vahvuudet ja kehittämiskohteet
  • Slide 68 - OPPIMISTILANTEIDEN JÄSENTÄMINEN, OHJAUS 1/2 Anna erittäin selkeät ohjeet tiiviisti ja yksinkertaistetusti suullisesti ja kirjallisesti Seiso lähellä opiskelijaa. Hae katsekontakti häneen. Anna kerrallaan vain yksi tai kaksi ohjetta. Varmista ohjeiden ymmärtäminen Käytä esim. taulua, johon kirjoitat etenemisen/ tehtävät ym. näkyville muistin tueksi Anna ohjattavan työskennellä pieni kokonaisuus kerrallaan Ole selkeä - etene asia kerrallaan Anna henkilökohtaista huomiota
  • Slide 69 - OPPIMISTILANTEIDEN JÄSENTÄMINEN, OHJAUS 2/2 Korosta tärkeitä asioita Valvo tehtävien suorittamista Kertaa Ohjaa, neuvo ja tue positiivisesti Anna riittävästi aikaa, vältä tiukkoja deadlineja Huolehdi hyväksymisestä Muista mallin ja ohjauksen hyvät arvot Tarkkaile käyttäytymistä, huomaa pienetkin edistysaskeleet
  • Slide 70 - VIREYSTILAN HUOMIOINTI tehtävien sopiva jaksotus: pienissä osissa, vaihtelevat tehtävät sopiva etenemistahti: ei liikaa odottamista, sopiva jaksotus tauot: yhteiset tauot ja tarvittaessa yksilöllisesti sovitut tauot huomaamaton toiminta on luvallista: käsissä pallo/ naru, piirtely, tuolilla terapiatyyny (auttaa keskittymään) luvallisen toiminnan sijoittaminen työskentelyn lomaan (esim. taulusienen pesu ym) toiminnalliset menetelmät opetuksessa vaihtelevat opetusmenetelmät perustarpeiden huomiointi: ruoka, väsymys, lääkkeet, stressi
  • Slide 71 - Pvm OPPIMISTYYLIT - VASTAANOTTOKANAVA VISUAALINEN lukeminen näkeminen, katsominen mielikuvat TAKTIILINEN käsillä tekeminen käsitteleminen AUDITIIVINEN kuunteleminen puhuminen/ keskusteleminen itsepuhelu KINESTEETTINEN kokeminen/tekeminen tunteminen/intuitio
  • Slide 72 - VAHVUUKSIEN HUOMIOINTI – MONIPUOLISET OPETUSMENETELMÄT Monikanavainen opetus Tarkkaavaisuushäiriöiset hyötyvät usein sekä taktiilisen että visuaalisen kanavan käytöstä. Toiminnalliset menetelmät Ongelmaperusteinen oppiminen Yhteistoiminnallinen oppiminen Tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttö Työvaltaiset menetelmät Projektit Luovat menetelmät ym. Huomioi oppilaan mielenkiinnon kohteet myös opetuksen sisällöissä
  • Slide 73 - Opiskelijoiden kuvauksia Opiskelija Opin paremmin tekemällä. Ympäristön mukavuus on tärkeää esim. kaverit ja että opettajat ovat kivoja. Tarvitsen selkeät ohjeet tehtäviin. Tykkään työskennellä yleensä ryhmänä/parina. Rutiinit ovat tärkeitä minulle. Aalto
  • Slide 74 - FYYSINEN YMPÄRISTÖ - LUOKKATILA Istumapaikka luokassa: näkee opettajan ei liikaa virikkeitä usein ei ikkunaseinällä edessä, ei ihan vierekkäin toisen opiskelijan kanssa Kilpailevien virikkeiden poistaminen tietokone ei ole esillä silloin, kun sitä ei tarvita opetustilan seinät siistit ja järjestys luokassa hyvä ylimääräisen äänihälyn poistaminen (joillekin korvalappustereot auttavat itsenäisessä työskentelyssä) Tarvittaessa erillinen tila (itsenäinen työskentely, time out) Sermi tarvittaessa (ei rankaisu!) tai muu rajaus Luokassa voisi olla ryhmätila erikseen ja rentoutustila Tarvittaessa on mietittävä myös työssäoppimispaikan/ tet-paikan ympäristön soveltuvuutta
  • Slide 75 - MOTIVAATION YLLÄPITÄMINEN perustelu, miksi asiaa opiskellaan opittavan asian kytkeminen opiskelijan kokemuksiin sopiva vaikeustaso (ei liian vaikea, ei liian helppo) onnistumisen varmentaminen kannustaminen ja tuki kannustava palaute auta luottamaan itseensä opiskelijan mielenkiinnonkohteiden hyödyntäminen opiskelijan omien opiskelu- ja tulevaisuuden tavoitteiden selkiinnyttäminen -
  • Slide 76 - Käyttäytymisen hallinta - TUNNETILAN HUOMIOINTI tehtävän ulkopuolinen tunnetila ja mieliala voivat vaikuttaa erityisen paljon keskittymiseen jännitys, stressi, kotitapahtumat, ihmissuhdeasiat, muutokset, pienet kriisit, alakulo ym keinoja: tilanteen jäsentäminen, tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen häiritsevien asioiden käsittely ensin pois, ympäristötekijät, sitten tuki jäsentyneeseen toimintaan ja jos lisäkäsittelyä tarvitaan, sovitaan, missä tilanteessa jatketaan - 18.3.2014
  • Slide 77 - Itsenäinen työskentely Erityinen haaste: toiminnan ohjauksen vaikeudet ja muistin sekä muiden oppimisvaikeuksien vaikutus näkyy Opiskelijan vahvuuksien huomiointi itsenäisissä tehtävissä: toiminnallisuus, luovuus, työvaltaisuus kirjalliset itsenäiset tehtävät erityisen vaikeita (Huom. esim. poissaolojen korvaamiseksi eivät ole hyviä!) Mietittävä sopiva paikka tehtävä kesto ja aikataulu mahdollisesti malli ohjaus palaute 18.3.2014
  • Slide 78 - 18.3.2014 Sosiaaliset taidot - ADHD-henkilöiden pulmia Vaikeus tulkita sanatonta viestiä Vaikeus kontrolloida äänenpainoja, voimakkuutta ja kielenkäyttöä Heikko käyttäytymisen kontrolli Hermostuminen ja levottomuus Vaikeus ilmaista tunteita Vaikeus säädellä vihastumista Vaikeus ratkaista ongelmia Provosoituminen väittelyyn, nimittelyyn ja ongelmien ratkaisuun fyysisin keinoin Vaikeus tiedostaa omaa käyttäytymistä ja sitä, miten muut tulkitsevat oman käyttäytymisen Vaikeus kuunnella toisia, alttius keskeyttää toisia, vaihtaa puheenaihetta (Mannström-Mäkelä ja Saukkonen 2008)
  • Slide 79 - 18.3.2014 KÄYTTÄYTYMISEN pulmien taustalla Impulsiivisuus Palautteen hyödyntämien ongelma Oman toiminnan ohjauksen ongelmat Motorinen levottomuus Sosiaalisten taitojen ongelmat Kehitysvaiheeseen liittyvät haasteet Ympäristön vaikutus esim. häiriöherkkyys Vireystila, väsyminen Negatiivinen kierre jne
  • Slide 80 - 18.3.2014 SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJOITTELU 1/2 KESKUSTELU VUOROVAIKUTUS OPETUS- JA OHJAUSTILANTEISSA Selkeä kieli Kuunteleminen Empatia OPISKELIJARYHMÄN HYÖDYNTÄMINEN ryhmäytymisen tukeminen
  • Slide 81 - 18.3.2014 SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJOITTELU 2/2 TOIMINNALLINEN HARJOITTELU Draama, pelit, sosiaaliset tarinat KUVALLINEN TAI KIRJOITTAMALLA HARJOITTELU sarjakuvat piirtäminen kertomukset kirjoittaminen HARJOITTELU LUONNOLLISISSA TILANTEISSA: tilanteiden ennakointi, pelisäännöt mietitään etukäteen esim. kirjallisesti tai piirtäen, tuki tilanteissa tarvittaessa, tilanteiden läpikäynti, työpaikalla työyhteisössä toimiminen MITÄ HARJOITELLAAN? tunnistetaan oikeita ja vääriä tapoja, harjoitellaan tunteiden tunnistamista ja käsittelyä, ristiriitatilanteissa toimimista ja sosiaalisten kontaktien luomista sekä ryhmätyötaitoja
  • Slide 82 - Pvm Tekijä ÄRSYKE REAKTIOT Järki Tunne Biologia KÄYTÖS Mitä käyttäytymisen hallinta on? IHMINEN
  • Slide 83 - Pvm Tekijä Liikennevalomalliaikalisä, itsehillintä PUNAINEN Pysähdy rauhoitu! Tunnista vihasi/ pelkosi. Älä tee mitään, ennen kuin pahin tunne on ohi. Hengitä syvään, juo lasi vettä, laske kymmeneen, hypi tasajalkaa tms. KELTAINEN Odota ja ajattele! Mitä nyt tapahtui, miksi tunnet niin kuin tunnet? Mitä erilaisia vaihtoehtoja on? Mikä olisi paras vaihtoehto? VIHREÄ Toimi! Vasta, kun olet ehtinyt ajatella rauhassa, valitse mielestäsi rakentavin toimintatapa ja kokeile sit-ä. Ulpu Siponen 2005
  • Slide 84 - Pvm Tekijä Palautteen antaminen Tavoitteet Myönteinen: Toivoton käyttäytymisen palkitseminen Huomiotta jättäminen: Ei-toivotun käyttäytymisen huomiotta jättäminen: toimiva, mutta haastavaa käyttää Kielteinen: Ei-toivotun käyttäytymisen kielteinen huomio, moitteet ja kiellot Palautteen muoto: kielellinen: kehut, moitteet toiminta, ei-aineellinen palkkio esim. mieluinen toiminta esineet tai rahakkeet (esim. merkit), jotka voi vaihtaa aineellisiin tai ei- aineellisiin palkkioihin
  • Slide 85 - 18.3.2014 Palautteen antaminen, periaatteita Säännöllisyys Välittömyys Lyhyys Johdonmukaisuus Rauhallisuus Sopiva vahvuus, alusta asti riittävä voimakkuus Ei-kielelliset tekijät huomioidaan esim. katsekontaktin merkitys Välittömästi käyttäytymistä seuraava Hiljaa sanottu Tiettyyn käyttäytymiseen kohdistuva huomautus Tehotonta, jopa vahingollisia, jos annetaan liian myöhään, epäjohdonmukaisesti, emotionaalisesti kovalla äänellä, uhaten seurauksilla, joita ei voi toteuttaa
  • Slide 86 - 18.3.2014 Palautteen antaminen, pohdintaa Mieti onko antamasi palaute käyttäytymisestä virheitä korjaavaa vai toivottua käyttäytymistä vahvistavaa? TEHTÄVÄ: Kokeile, voitko muuttaa käskyt kehoituksiksi: Älä huuda! = Puhu rauhallisesti Älä mene minnekään! = Älä anna periksi! = Älä puhu koko ajan! = Älä juoksentele ympäriinsä! = Varo kielteistä vuorovaikutuskehää! (näet vain negatiivisen nuoressa) Varmista, että myönteinen palaute on myönteistä myös nuoren mielestä Miten palkkiojärjestelmä muutetaan ulkoisesta sisäiseksi Miten palautetta voisi konkretisoida?
  • Slide 87 - 18.3.2014 Kun sinun tekisi mieli vastata tuleen tulella, muista, että palokunnat käyttävät tavallisesti vettä.
  • Slide 88 - EI-TOIVOTTUUN KÄYTTÄYTYMISEEN PUUTTUMINEN huolehdi selkeistä säännöistä/ohjeista, sovi säännöt ja seuraukset - ryhmän pelisäännöt toimivat tukena säilytä joustavuus kohdatessasi todellisia tarpeita ole kärsivällinen ja huumorintajuinen ole luja, mutta ystävällinen kannusta ja palkitse pienestäkin onnistumisista kun kritiikki on paikallaan, moiti käyttäytymistä äläkä nuorta käytä tarvittaessa myös konkreettisia palkkioita (seurantataulukko/leimat/merkit toimivat myös nuorilla, palkkio sovittu etukäteen, sopiva tavoitetaso) lyhyet ohjeet kieltojen sijaan (tietää, miten toivotaan käyttäytyvän) rangaistusten säästeliäs käyttö ongelmakäyttäytymisen taustat on selviteltävä time out tarvittaessa (harvoin) Ole rauhallinen ja turvallinen aikuinen - 18.3.2014
  • Slide 89 - NUOREN YKSILÖLLINEN TUKI realistinen ja positiivinen näkemys nuoresta – sopiva tavoitetaso ja opetusmenetelmät sekä opetusjärjestelyt
  • Slide 90 - 18.3.2014 Vahvuuksien ja voimavarojen etsiminen – voimavarakeskeinen näkökulma esim. Milloin nuori toimii toivotulla tavalla? Tutkitaan onnistumisia: millainen tilanne oli? mitä teit, kun onnistuit? mitä muut tekivät? jne. lihottaminen Missä muussa tilanteessa olet kokenut vastaavaa? Voisiko samaa siirtää johonkin uuteen tilanteeseen? Mitä se tässä tilanteessa tarkoittaisi? Miten toimisit? (Mielikuvien hyödyntäminen) Yksilöllisten vahvuuksien ja voimavarojen etsiminen Mistä hän on kiinnostunut? Kanavointi liikkumiseen ja liikuntaharrastusten pariin Musiikin hyödyntäminen Ammattiin kytkeminen Rentoutuminen
  • Slide 91 - NUOREN YKSILÖLLINEN TUKI Keskustelu vahvuuksista ja vaikeuksista sekä selviytymiskeinoista mikä auttaa oppimaan/keskittymään, mikä haittaa, mitä apukeinoja jo löytänyt, muistettava oppimisen vahvuudet välineitä itsenäiseen työskentelyyn ja opiskeluun toivomuksia/ohjeita opettajille Tilanteiden jäsentäminen Keskustelu myös elämänhallintaan liittyvistä asioista ja tarvittaessa ohjaus muiden palvelujen piiriin Kannustus, rohkaisu, avoimuus Rakenna osaamiselle ja vahvuuksille aina, kun mahdollista Varhainen puuttuminen – huolen puheeksi ottaminen
  • Slide 92 - Elämänhallinnan tuki Ihmissuhteet Tunteiden hallinta Raha-asiat Asioiden hoito Aikataulut ja ajanhallinta Vapaa-aika Fyysinen hyvinvointi - Säännöllinen ruokailu Sopiva ravinto Lepotauot Liikkuminen Riittävä uni (Lääkityksestä huolehtiminen) jos luokan ulkopuolista tukea tarvitaan, mietittävä, mistä sitä saa
  • Slide 93 - YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA voidaan sopia käytäntöjä nuoren tukemiseksi esim. vuorokausirytmi, aamuheräämiset, aikataulut, poissaolot, tehtävät haastavaa, jos muillakin perheenjäsenillä on vastaavia ongelmia
  • Slide 94 - KESKITTYMISEN JA TOIMINNAN OHJAUKSEN TUKEMINEN OPETUSTILANTEESSA –vinkkejä 1/2 luo rauhallinen ja vähävirikkeinen ympäristö, huomaa esim. istumapaikka, erillinen tila tarvittaessa ennakoi ja suunnittele tilanteet etukäteen jäsennä opetus ja päiväjärjestys selkeäksi: mitä, missä ja milloin tapahtuu ja mihin pitää osallistua, mitä pitää tehdä ja miten edetä (kalenterin käytön ohjaus ym.) kerro asia ensin kokonaisuutena ja mihin opittava asia liittyy anna ohjeet suullisesti ja kirjallisesti, varmista ohjeiden ymmärtäminen kertaa, ole selkeä ja etene asia kerrallaan, korosta tärkeitä asioita anna opiskelijan työskennellä pieni kokonaisuus kerrallaan valvo tehtävien suorittamista huomioi opiskelijan vahvuudet ja vahvin tapa oppia opeta monipuolisin menetelmin mahdollista opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen (keskustelu, toiminta, tehtävät)
  • Slide 95 - KESKITTYMISEN JA TOIMINNAN OHJAUKSEN TUKEMINEN OPETUSTILANTEESSA –vinkkejä 2/2 muista tauot mahdollista toiminnallisuus ja liikkuminen ajoittain ohjaa, neuvo ja tue anna riittävästi aikaa aseta vaatimustaso vastaamaan kehitystasoa ja kykyjä, sopiva tavoitetaso sovi selkeät säännöt ja ohjeet sekä seuraamukset (ryhmän pelisäännöt tukena) ole joustava huomaa onnistumiset ja tue itsetuntoa kannustamalla huolehdi, että ryhmä hyväksyy opiskelijan, tarvittaessa ongelmatilanteita käsitellään yhdessä tee yhteistyötä muiden opettajien kanssa: jakaminen, yhteiset pelisäännöt tee yhteistyötä huoltajien kanssa esim. vuorokausirytmin tukeminen ym.
  • Slide 96 - Yksilöllinen tuen suunnittelu 1/2 Millainen fyysinen ympäristö tukee nuorta? Millaiset opetusjärjestelyt tukevat nuoren oppimista? yksilöohjaus, tukiopetus, pienryhmäopetus, pidennetty opiskeluaika ym. Millaiset opetusmenetelmät auttavat opiskelijaa oppimaan? esim. oppimistyylin huomiointi, työvaltainen opiskelu, kertaus, järjestelmällisyys, havainnollisuus Millaista ohjausta tarvitaan työssä/ työssäoppimisen jaksoilla? Millaiset arviointimenetelmät soveltuvat opiskelijalle? tehtävän anto suullisesti, suulliset tentit, toiminnallinen koe ym. Mitä ohjeistuksissa ja kirjallisessa materiaalissa on huomioitava? 18.3.2014
  • Slide 97 - Tuen suunnittelu, mietittävä 2/2 Miten opettaja/ ohjaaja voi ryhmäopetustilanteessa tukea opiskelijaa esitystapa, materiaalin käyttö, eteneminen, tauot, havainnollistaminen ym. ryhmässä olemisen tukeminen ja ryhmäytyminen Miten opiskelijan itsetuntemusta ja omien keinojen löytymistä tuetaan? Miten työllistymistä tuetaan? Tarvitaanko oppilaitoksen muita tukitoimia? esim. opiskelijahuolto, erityisopetus Tarvitaanko oppilaitoksen ulkopuolisia tukitoimia? Laaditaanko HOJKS? YHDESSÄ OPISKELIJAN KANSSA MIETITÄÄN KEINOJA 18.3.2014
  • Slide 98 - AD/HD hoito ja kuntoutus Yksilöllisten tarpeiden mukainen hoito/kuntoutus/opiskelu/palvelusuunnitelma Informaation antaminen nuorelle ja omaisille Nuoren oireiden ja toiminnan välisten yhteyksien hahmottaminen, selviytymisstrategiat Pitkäjänteinen hoitosuhde, seuranta Neuropsykologinen kuntoutus (jos samalla toimintaa haittaavia neuropsykologisia häiriöitä) Asianmukainen lääkehoito Psykoterapiat yksilöllisen tarpeen mukaan Muut psykososiaaliset tukimuodot (coaching, yhdistykset, arjen ja elämänhallinnan kurssit)
  • Slide 99 - AS-NUOREN OHJAAMINEN
  • Slide 100 - HYVÄ KOHTAAMINEN (Autismi- ja Aspergerliitto) Selvitä aluksi, miten AS-henkilö kommunikoi. Parhaita asiantuntijoita ovat AS-henkilö itse, hänen omaisensa ja muut AS-henkilön tuntevat. Kommunikoi selkeästi. Käytä konkreettista kieltä ja kirjoitettuja ohjeita. Noudata kommunikoinnissa selkeää vuorottelua. Ole rauhallinen, ystävällinen ja määrätietoinen. Älä kuormita aistikanavia liiallisesti. Poista ylimääräiset ärsykkeet, kuten melu, valo, hajut ja liika lämpö. Vältä turhaa puhetta; hiljaisuus voi tarkoittaa hidasta prosessointia. Älä tulkitse. Kyseessä ei ehkä ole uhma, itsekkyys tai paha tahto. Ole suora ja selkeä. Varmista, että asiasi on ymmärretty. Huomioi myös fyysinen etäisyys. Hyvä kohtaaminen auttaa onnistumaan arkielämässä ja helpottaa kanssakäymistä.
  • Slide 101 - Kuntoutus ja hoitomuodot, AS Kuntoutus ja tuki yksilöllisen tarpeen mukaan - kaikki eivät halua tai edes tarvitse hoitoa tai kuntoutusta Kuntoutustutkimus: selvitettävä työ- ja toimintakykyä rajoittavat tekijät Joskus vaikeimmat ongelmat muita kuin AS:n oireista johtuvia Diagnoosi ja tiedonsaanti joskus riittävä apu Vertaistuki Ryhmämuotoinen kuntoutus Suurin kuntoutustarve yleensä lapsilla ja nuorilla Selkeä päiväjärjestys, toimivat rutiinit ja vrk-rytmin jäsentäminen Psykoterapiat (erit. kognitiivinen) yksilöllisen tarpeen mukaan Koulunkäynnin/opiskelun erityisjärjestelyt KELAn kuntoutusohjelmat, yövoimatoimistot, perusterv.huolto, sosiaalitoimi, omakustanteinen kuntoutus Coaching
  • Slide 102 - ADHD-KESKUS/ S. Serenius-Sirve 102 Tavoitteet Puutteellisten taitojen kuntouttaminen Sietokyvyn kasvaminen Kyky kestää turhautumisia Kyky kestää häiriötekijöitä Kyky noudattaa sääntöjä Vahvojen taitojen esille saaminen Kompensaatiokeinojen kehittyminen Käyttäytymisen hallitseminen Koulumenestyksen parantaminen Itsetunnon vahvistuminen
  • Slide 103 - KEINOJA AS-NUOREN OPETUKSEEN JA OHJAUKSEEN Kerro aluksi selkeästi, mitä ollaan tekemässä selitä asia eri tavoin - auta ymmärtämistä käytä apuna kirjallista materiaalia tai kuvia piirrä käsitekarttoja asiayhteyksien selkiyttämiseksi tee yhteistyötä työssäoppimispaikkojen sekä perheen kanssa taitojen siirtymiseksi keskity yhteen asiaan kerrallaan anna ohjeet luettelomuodossa, jossa käy ilmi, mitä tehdään ja missä järjestyksessä. anna ohjeet kirjallisina ja osin kuvitettuina, mikäli se vain on mahdollista varmista asian ymmärtäminen hyväksy se tosiasia, että henkilön kykyjen epätasaisuus aiheuttaa ristiriitaisia tunteita opeta opiskelutilanteisiin liittyviä toimintastrategioita myös erikseen
  • Slide 104 - KEINOJA AS-NUOREN OPETUKSEEN JA OHJAUKSEEN - STRUKTUURI strukturoi, jäsennä asioiden nimeäminen, käsitteiden välisten suhteiden selvittäminen sekä tiettyjen asioiden toistuminen samankaltaisina helpottaa ympäristön hahmottamista ja tilanteiden ennakointia) lukujärjestykset ulkomuodoltaan samankaltaisia luokan järjestys sama sovi tapa, jolla muutoksista tai uusista asioista tiedotetaan noudata päiväjärjestystä tarkasti määrittele oppitunnin kulku tarkasti tee käytännöt selviksi ja noudata niitä tue joustavuuden harjoittelua: arkielämän vaatimukset: ei voi olettaa, että ympäristö joustaa jatkuvasti erityisopiskelijan tarpeiden
  • Slide 105 - KEINOJA AS-NUOREN OHJAAMISEEN - sosiaaliset taidot ole rauhallinen, ystävällinen ja määrätietoinen. ole suora ja selkeä ja varmista, että asiasi on ymmärretty. ota huomioon myös fyysinen etäisyys. opeta sosiaalisia sääntöjä ja selvitä, miksi näin toimitaan tai ei toimita kyseisessä tilanteessa ryhmätyön ohjauksessa kerro selkeästi työnjako ja henkilökohtaiset tavoitteet ja selvitä kaikkien tehtävien merkitys yhteisessä tavoitteessa tue opiskelijan vuorovaikutusta toisten kanssa ryhmässä pyri selvittämään ongelmatilanteet välittömästi älä tulkitse – kyseessä ei ehkä ole uhma, itsekkyys tai paha tahto. näytä esimerkkiä, että on mahdollista kysyä: ”Mitä tarkoitat?” Tutustu opiskelijan omaan tapaan ajatella: millaisia eri asioiden merkitykset ovat, miten hän mieltää ympäristönsä ja miten hän kommunikoi!
  • Slide 106 - KEINOJA AS-NUOREN OHJAAMISEEN – stressin vähentäminen tee oppimisympäristö ja vuorovaikutustilanteet sellaisiksi, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän stressiä - turvallisuuden kokemus vähentää AS-henkilön oireilua turvallisuuden kokemusta voidaan lisätä ympäristön ja vuorovaikutuksen strukturoinnilla kysy nuorelta: ”Onko joitakin asioita, joita opettajien/ valmentajien tulisi ottaa huomioon?” ” Mikä on helpoin tai vähiten stressaava (opiskelu)tilanne?
  • Slide 107 - TYÖSSÄOPPIMISEN JA TYÖLLISTYMISEN TUKEMINEN henkilöiden erityispiirteet, haasteet ja vahvuudet huomioon ottavien työnantajien ja työtehtävien löytäminen tuki työssäoppimiseen tuki työllistymiseen: palkkatuki, asiantunteva työvalmentaja AS-henkilöt työllistyvät eri aloille yliedustettuina ammatteina ovat lääkärit, insinöörit ja tutkijat, toisen asteet ammateista mm. toimistotyöt, mikro- ja hienomekaniikka
  • Slide 108 - Kuntoutus on yhteistyötä Oman ajattelun ja elämänhallinnan kehittämistä Vuorovaikutustaitojen kehittämistä Arjen harjoittelua Ohjaaja, joka ymmärtää hänen tapaansa ajatella Kuntoutus on Aspergerin oireyhtymään perehtyneiden ja kuntoutujan tuntevien ammattilaisten, omaisten ja lähipiirin suunnitelmallista yhteistyötä, jonka AS-henkilö itse hyväksyy. Kuntoutuksessa voidaan tarvita neurologian, psykiatrian, neuropsykologian, kasvatustieteen, kommunikaatio- ja toimintaterapian asiantuntemusta, tukikeskusteluja ja vertaistukea.
  • Slide 109 - KERTOMUS KASVUSTA Uusi päivä voi muuttaa kaiken Söheltäjäkin voi oppia hyväksymään itsensä Se vähentää sähläämistä Voimien vapautuminen antaa aivan uusia kehittymismahdollisuuksia Olen iloinen, että olen saanut sinnitellä mahdottomilta tuntuvien vaikeuksien läpi Oppimisvaikeudet hidastavat tiedon hankkimista ja sen omaksumista Vaatimukset lukkiuttavat minut sisältäpäin mutta hellittäminen on tehnyt mahdolliseksi uuden oppimisen . Sisko Savolainen
  • Slide 110 - Lähteitä ja lisätietoa Aro, T. ja Närhi, V. 2003. KUMMI 2. Arviointi-, opetus- ja kuntoutusmateriaaleja: Tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa. NMI:n julkaisuja. Attwood, T. 2005. Aspergerin oireyhtymä. Opas vanhemmille ja asiantuntijoille. Haukkarannan koulu, Jyväskylä. Cacciatore, R., 2007. Aggression portaat. Opetushallitus. Cacciatore, R., 2009. Kapinakirja. Aggressiokasvattajan käsikirja –koululaisesta aikuiseksi. Väestöliitto. Gillberg, C. 1999. Autismi ja autismin sukuiset häiriöt lapsilla, nuorilla ja aikusilla. Helsinki. Gillberg, C. Nörtti, nero vai normaali? Aspergerin oireyhtymä laspilla, nuorilla ja aikuisilla. PS-kustannus. Jyväskylä. Gillberg, C. Touretten oireyhtymä. Oireina tahattomat lihasnykäykset ja äännähdykset. PS-kustannus. Juva. Ives, M. 2005. Mitä on Aspergerin oireyhtymä? Opas nuorille. Autismi- ja Asperegerliitto ry. Jarruta! Lapsen ja nuoren ADHD-opas. 2009. Psykologien kustannus. Jokinen, K. ja Ahtikari, K. 2004. AD/HD-opas koulunkäyntiavustajille. Juva. . 18.3.2014
  • Slide 111 - Lähteitä ja lisätietoa Kalakoski, V., 2007. Muistikirja. Edita. Keltikangas-Järveinen, L. 2006. Temperamentti ja koulumenestys. Juva. Kero, S. 2007. Varhainen puuttuminen yhteisöllisenä toimintana - Joukkuehenkeä ja hyviä syöttöjä. Kiipulan ammattiopisto Laukkanen,E., Kerola, K., Kujanpää S. ja Timonen, T. 2009. Autismin kirjo ja kuntoutus. Marttunen,M., Kuusela_Kimmo_ADHD_ja_Asperger110209.pdf Miettinen,S. ym. (2006). Nuoren psyykkisten ongelmien kohtaaminen. Duodecim Lehtoranta, P. ja Reinola, O. 2007. Haastava nuori ammattiin oppimassa. Kuntoutussäätiö. Mannström-Mäkelä, L., Saukkola, K., 2008. Voimaannuttavan ohjaamisen käsikirja. Yliopistopaino. Michelsson, K., Miettinen, K., Saresma, U., ja Virtanen, P. 2003. AD/HD nuorilla ja aikusilla. Juva. Michelsson, K., Saresma, U., Valkama, K. ja Virtanen, P. 2004. Itsenäistyvä nuori ja AD/HD, Juva. Mitä minä teen tämän lapsen kanssa? Haastavan lapsen kasvatus. 2009. Minerva Kustannus. Rintahaka, P. 2007. Lasten ja nuorten ADHD. Barnavårdsföreningen i Finland r.f. Saukkonen ym. 2007. Voimaannuttavan ohjaamisen käsikirja. Yliopistokustannus. Sirenius-Sirve, S. 2010. Luentomateriaali 18.3.2014
  • Slide 112 - www.adhd-center.com www.adhd-liitto.fi www.autismiliitto.fi www.autismisaatio.fi www.tourette.fi www.nmi.jyu.fi www.kuntoutussaatio.fi www.edu.fi www.kaypahoito.fi www.mielenterveysseura.fi www.nuortenkriisipiste.com www.vaestoliitto.fi www.voimala.in http://www.yths.fi/filebank/670- http://www.aspalsta.net/viewtopic.php?t=4749 http://groups.stakes.fi/VERK/FI/Varpu/index.htm
Parents Free PowerPoint Template

Parents

Views : 409

Herbal Pills Free PowerPoint Template

Herbal Pills

Views : 573

Light Abstract Free PowerPoint Template

Light Abstract

Views : 835

Injecting Free PowerPoint Template

Injecting

Views : 428

Blue Abstract Free PowerPoint Template

Blue Abstract

Views : 743

Agriculture Free PowerPoint Template

Agriculture

Views : 889

Rose Free PowerPoint Template

Rose

Views : 646

Room Interior Free PowerPoint Template

Room Interior

Views : 452

Interior Free PowerPoint Template

Interior

Views : 519

Ice Hockey Free PowerPoint Template

Ice Hockey

Views : 1189

Bales Free PowerPoint Template

Bales

Views : 480

Doctor Free PowerPoint Template

Doctor

Views : 423

Koli Bacteria Free PowerPoint Template

Koli Bacteria

Views : 1324

Maple Leaf Free PowerPoint Template

Maple Leaf

Views : 472

Happy Birthday Free PowerPoint Template

Happy Birthday

Views : 581

Male Female Free PowerPoint Template

Male Female

Views : 557

Gerbera Free PowerPoint Template

Gerbera

Views : 322

Barbell Free PowerPoint Template

Barbell

Views : 542

Domino Free PowerPoint Template

Domino

Views : 564

Law Rules Free PowerPoint Template

Law Rules

Views : 1824

Description : Available Tukimateriaalia ADHD-Aspergren powerpoint presentation for free download which is uploaded by search an active user in belonging ppt presentation Health & Wellness category.

Tags : Tukimateriaalia ADHD-Aspergren

Shortcode : Get Shareable link